Mikä on palvelinteline ja milloin tarvitsen sellaisen? Mitä eroa on palvelintelineellä ja verkkotelineellä? Näihin ja moniin muihin yleisiin kysymyksiin vastataan blogikirjoituksessamme.
Palvelinteline vai verkkoteline?
Verkkoa perustettaessa on aina kiinnitettävä huomiota siihen, miten komponentit on järjestetty. Palvelin- ja verkkotelineet tarjoavat tähän täydelliset puitteet - sanan varsinaisessa merkityksessä.
Mutta mitä eroa näiden kahden välillä on?
Molemmat palvelevat ennen kaikkea verkon aktiivisten ja passiivisten komponenttien varastointia ja organisointia. Näitä voivat olla kytkimet, reitittimet, UPS:t ja kaapelit tai palvelimet. Lisäksi kaappien tehtävänä on suojata asennettua tekniikkaa ulkoisilta vaikutuksilta.
Toinen tärkeä etu on tietysti murtosuojaus. Lukkoja ja turvajärjestelmiä käytetään palvelin- ja verkkotelineiden sisällön suojaamiseen varkauksilta ja erityisesti luvattomalta pääsyltä.
On kuitenkin olemassa pieni mutta hienovarainen ero: palvelintelineet on yleensä rakennettu hieman tukevammin ja niissä on joskus useita jäähdytysjärjestelmiä.
Toisaalta tämä mahdollistaa asennettujen komponenttien kuormituksen kantamisen. Kaappi ei myöskään kallistu eteenpäin, kun kiskot vedetään ulos.
Laitteiden työprosessit aiheuttavat kuitenkin korkean lämpötilan. Tämä halutaan pitää vastaavasti alhaisena suljetussa kaapissa ylikuumenemisen estämiseksi.
Verkkotelineeseen verrattuna palvelinteline on myös rakennettu hieman syvemmälle. Sen syvyys on noin 1 000-1 200 mm (39,37-47,24 tuumaa).
Sen sijaan tietoliikennekaappi on huomattavasti pienempi, 600-800 mm (23,62-31,50 tuumaa). Verkkoteline voidaan asentaa myös seinälle, jos kyseessä on tietynlainen, pieni seinäkaappi.
Mikä on palvelin?
Palvelin on tehokas, keskitetty verkkotietokone. Se antaa resurssejaan muiden tietokoneiden käyttöön. Palvelimen kautta toteutetaan toiminnalliset ja infrastruktuuriset verkkopalvelut. Palvelimelle voidaan tallentaa tietoa, johon useiden henkilöiden on päästävä käsiksi.
Kun puhutaan palvelimesta, on aina erotettava toisistaan laitteisto ja ohjelmisto. Laitteistopalvelin on periaatteessa fyysinen kone, joka on integroitu verkkoon.
Käyttöjärjestelmien lisäksi siihen voidaan asentaa myös ohjelmistopohjaisia palvelimia. Laitteistopalvelimesta käytetään usein nimitystä "isäntä".
Täydellinen kaapelinhallinta: avaimet onneen.
Ohjelmistopalvelin puolestaan on ohjelma, joka on tarkoitettu palvelujen tarjoamiseen "asiakkaille" eli käyttäjille.
Yksinkertaisesti sanottuna palvelinta käytetään yksittäisten "asiakkaiden" väliseen viestintään. Erilaisia tietoja voidaan vaihtaa palvelimen tyypistä ja siirtoprotokollasta riippuen.
Millaisia palvelintyyppejä on olemassa? Jos asiakas, jolla on asianmukainen ohjelmisto, tekee pyynnön palvelimelle, esimerkiksi verkkosivulta osoitteesta patchbox.com, verkkosivuston sisältö on tallennettava jonnekin. Tällöin säilytyspaikka on niin sanottu web-palvelin.
Sama koskee sähköpostipalvelimia, jotka hallinnoivat, tallentavat ja välittävät sähköposteja. Tiedostopalvelimet ovat palvelimia, jotka tallentavat yksityiseen tai julkiseen käyttöön tarkoitettuja tietoja.
Yleiskatsaus tietokonepalvelintyyppeihin
| Tietokonepalvelintyypit | Siirtoprotokolla | Tehtävät |
|---|---|---|
| Verkkopalvelin | Hypertext Transfer Protocol (HTTP) | Verkkosivujen tallentaminen ja valmistelu + niiden toimittaminen asiakkaille (esim. verkkoselaimille). |
| Sähköpostipalvelin | Simple Mail Transfer Protocol (SMTP) / Internet Message Access Protocol (IMAP) tai Post Office Protocol (POP). | Vastaanota, lähetä, lähetä eteenpäin ja tallenna sähköpostit hakua varten. |
| Tiedostopalvelin | Muun muassa File Transfer Protocol (FTP) tai Secure File Transfer Protocol (SFTP). | Asiakkaille toimitettujen tietojen keskitetty tallennus |
| Tulostuspalvelin | Internetin tulostuspöytäkirja (IPP) | Tulostustyön hallinta |
| Välityspalvelin | Muun muassa Hypertext Transfer Protocol (HTTP), File Transfer Protocol (FTP) tai Simple Mail Transfer Protocol (SMTP). | Tietoverkkojen viestintärajapinta, asiakasverkon suojaaminen ulkoisilta vaikutuksilta. |
| Tietokantapalvelin | TCP- ja IP-protokolla (Transmission Control Protocol) ja IP-protokolla (Internet Protocol). | Mahdollistaa pääsyn yhteen tai useampaan tietokantajärjestelmään |
| Verkkotunnusjärjestelmän (domain) palvelin | User Datagram Protocol (UDP) ja Transmission Control Protocol (TCP). | Isäntänimien (esim. Patchbox.com) kääntäminen vastaavaksi IP-osoitteeksi. |
Telinepalvelin vs. teräpalvelinjärjestelmä: Mitä eroa niillä on?
Blade-palvelin on pienikokoinen laite, joka sisältää tietokoneen, jota käytetään tietojen hallintaan ja jakeluun verkon nimellä kutsutun tietokoneiden ja järjestelmien kokoelman kautta.
Sen tärkein ominaisuus on, että se voidaan skaalata nopeasti ja helposti. Kotelo sisältää virta- ja jäähdytysjärjestelmät.
Se sisältää myös tulo- ja lähtöliitännät ja yleensä neljä liitäntää kaikille laitteille. Tämä tarkoittaa, että palvelintelineen sisälle ei tarvitse asentaa tarpeettomia kaapeleita, kun uusi laite lisätään.
Blade-palvelimet soveltuvat siksi erityisen hyvin ympäristöihin, joissa käytettävissä oleva laskentateho on maksimoitava.
Myös käyttöpaikka on otettava huomioon. Palvelimet kuluttavat vähemmän virtaa ja tuottavat vähemmän lämpöä kuin telinepalvelimet. Yhdessä rungossa on yleensä paljon blade-palvelimia ahtaassa tilassa. Yleensä alustaa on jäähdytettävä tuulettimilla.
Toisin kuin Blade-palvelin, telinepalvelin sopii yrityksille, jotka ovat asentaneet infrastruktuurinsa vakiokokoisiin jäykkiin koteloihin. Palvelimet ruuvataan tukevasti kiinni työntöpintoihin. Ne voidaan kiinnittää mekaanisesti myös ahtaaseen tilaan.
Verkkokaapeleiden hallinta vaatii kuitenkin taitoa. Yleiskuva voi nopeasti kadota, jos kaapelointi on sotkuista.
Mitä telinepalvelin tekee?
Telinepalvelin on palvelinkäyttöön optimoitu tietokone. Se on suunniteltu ja valmistettu siten, että se sopii suorakulmaiseen asennusjärjestelmään, jota kutsutaan myös telineasennukseksi.
Se sisältää useita asennuspaikkoja, ja sitä kutsutaan myös telinepaikaksi. Räkkipalvelin on suunniteltu pitämään laitteistoyksikkö tukevasti paikallaan ruuveilla. Lisäksi rack-pidikkeet muodostavat myös paremman ilmankierron laitteistolle.
Tämän järjestelmän ansiosta telineessä oleva palvelinympäristö on helpommin skaalautuva ja vakaampi.
Telinepalvelimet tarjoavat tietoja ja palveluja asiakkaille. Siksi niitä asennetaan suuria määriä datakeskuksiin. Niitä ei pidä sekoittaa verkkotelineisiin, joita tarkastelemme jäljempänä.
Mutta miten telinepalvelin toimii? Mekaanisesta näkökulmasta katsottuna laitteet voidaan helposti liu'uttaa kaapista ulos ja takaisin kaappiin kiskojen kautta.
Tämän ansiosta järjestelmänvalvojat tai teknikot voivat esimerkiksi tehdä hot swap -toiminnon ilman, että koko järjestelmää tarvitsee sammuttaa.
Tämä voi vähentää kustannuksia, mutta myös vammoja. Palvelimet eivät ole vain painavia, vaan niissä on joskus myös kuuma kaappi, johon voi polttaa itsensä.
Mikä on hyllykaappi?
Termi rack (joka tarkoittaa "runkoa", "kaappia", "hyllyä" tai "jalustaa") tarkoittaa säilytyslaitetta, joka tyypillisesti yhdistää useita pienempiä elementtejä yhdeksi yksiköksi - kuten jalustaksi.
Verkkotelineestä käytetään usein nimitystä palvelinkaapi tai (tuttavallisemmin) räkkikaappi. Se sisältää liitäntäpaneelien ja kytkimien lisäksi ensisijaisesti palvelimia, jotka on fyysisesti pultattu yhteen.
Telineeseen kiinnitetään kyseinen komponentti, ja koko runko tukee sitä.
Kaappeja on tietysti eri levyisiä. Yleisin on 19-tuumainen hyllykaappi, jonka standardoitu leveys on 19 tuumaa (= 48,26 senttimetriä).
Mitä tarvitset palvelintelineeseen?
Ensinnäkin on selvitettävä, mitä komponentteja kaappiin asennetaan. Tällaista telineasennusta ei tietenkään alusta alkaen varusteta aktiivisilla komponenteilla, kuten palvelimilla tai kytkimillä.
Skenaariosta riippuen yksittäisissä telineissä käytetään edelleen sokkopaneeleita, jotta kaappi näyttää hyvältä ja jotta vältetään tyhjä tila.
Kysymykseen "Miten palvelinteline asennetaan? " ei siis koskaan voi olla täsmälleen yhtä vastausta. Se riippuu aina vallitsevista tilanteista ja asennetuista komponenteista.
Verkkotelineet on standardoitu 19 tuuman komponenttien asentamista varten. Korkeus taas riippuu myös ulkoisista tekijöistä.
Mikä on huoneen kattokorkeus? Onko siellä hissejä, joiden kautta kaappi on kuljetettava? Onko suunnitellun palvelinhuoneen ovi edes riittävän korkea?
Jos nämä seikat eivät aiheuta ongelmia, on suositeltavaa valita korkeampi versio epäselvissä tapauksissa, koska korkeutta ei voi enää lisätä jälkikäteen.
Mittayksikkö "RU" on vakiinnuttanut asemansa palvelintelineiden korkeuden standardina. Yksi telineyksikkö (RU) vastaa 1,75 tuumaa (= 4,445 senttimetriä).
PATCHBOXin ilmaisella palvelintelineiden suunnittelijalla (Rack Planner) voit suunnitella ja muokata 19-tuumaista telinettäsi ja räätälöidä sen tarpeidesi mukaan.
Kaapeleiden hallinta on tärkeä osa palvelin- tai verkkotelineen perustamista, jota sovelletaan kaikkialla. Jos haluat kytkeä kaapelit oikein, kaapelien reititys kannattaa suunnitella tarkasti etukäteen.
Jos kaapelit on asennettu siististi etukäteen voidaan säästää tärkeitä resursseja, kuten energiaa, hermoja, aikaa ja ennen kaikkea rahaa, kun yksittäisiä komponentteja vaihdetaan tai kytketään uudelleen.
Kuinka syvä palvelintelineen on oltava?
Jälleen kerran: riippuen skenaariosta!
Verkkohyllyjen syvyys on vain 600 tai 800 mm (23,62-31,50 tuumaa), mutta palvelinhyllyt ovat huomattavasti syvempiä. Jopa 1200 mm:n (47,24 tuuman) syvyydellä niihin voidaan sijoittaa erittäin suuria laitteita ja niissä on silti tilaa ilmankierrolle.
Kuinka syvä teline palvelimelle on oltava? Tämä riippuu täysin asennettavista komponenteista.
Määritelty syvyys on kuitenkin aina kaapin ulkomitta. Peltilevyn paksuudesta riippuen telineen "bruttosyvyydestä" voidaan vähentää reilut neljä senttimetriä.
Miten palvelinteline rakennetaan?
Palvelintelineiden koko on yleensä 47 RU. Niiden syvyys vaihtelee 90 senttimetristä (35,43 tuumaa) metriin (1000 mm tai 39,37 tuumaa).
Käytetyn materiaalin ja joskus sisäänrakennetun kallistuksenestosuojauksen ansiosta ne ovat erittäin vakaita. Jotkin niistä on jopa ankkuroitu lattiaan ruuveilla.
Verkkotelineet ovat usein 42 RU:n korkuisia ja 600 tai 800 millimetriä leveitä (23,62-31,50 tuumaa). Kuten jo mainittiin, ne eivät yleensä ole yhtä tukevia, koska asennettavat komponentit painavat vähemmän.
Erikoishyllykokoja on pääasiassa yksityisissä ympäristöissä ja vähemmän yritysympäristöissä. Nämä ovat usein erityisiä seinään kiinnitettäviä koteloita, joiden ulkoleveys on 10 tuumaa, tai jopa 19 tuuman koteloita, joissa on vain 18 RU.
Vinkkejä, opas & muuta
Tyypillisten ongelmien välttämiseksi 19-tuumaisten kaappien järjestelmien asentamisessa on hyvä ottaa nämä sudenkuopat ja esteet huomioon etukäteen.
Palvelintelineen valintaan liittyvät näkökohdat ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin asennettavat komponentit.
Vaikka suurimman osan ulkoinen leveys on 19 tuumaa ja tarvittava yksikkömäärä on usein helposti laskettavissa, yksittäisten komponenttien syvyys on tärkein tekijä.
Tämä johtuu siitä, että telineasennuksessa on yleensä muutakin kuin yhden sukupolven kytkimiä, palvelimia, UPSeja tai reitittimiä.
Erityisesti palvelimien syvyys voi vaihdella muutaman senttimetrin valmistusvuodesta riippuen, millä voi olla kohtalokkaita seurauksia palvelimen rakenteelliseen kaapelointiin.
Tämä johtuu siitä, että verkko- tai palvelintelineessä ei usein ole tilaa virta- ja verkkokaapeleille.
Pahimmassa tapauksessa ilmankierto estyy täysin täytetyssä telineessä epäpuhtaan kaapelihallinnan vuoksi tai ovia ei voi avata tai sulkea kunnolla.
PATCHBOX: parempi kaapelien hallinta
The PATCHBOX-kaapelinhallintajärjestelmän kelautuvat kaapelit. ratkaisee tämän ongelman helposti, kun kaapelit sijoitetaan kasettiin kutakin komponenttia varten.
Lisäksi kaapelit olisi myös merkittävä asianmukaisesti suunnittelun aikana, jotta yleiskuva säilyy järjestelmien vikaantuessa tai niiden säätämisen yhteydessä. Tämä on helppoa ID-tarroilla PATCHBOX.
Jos asennuksen ja huollon halutaan sujuvan ongelmitta, on suositeltavaa etsiä vaihtoehtoja ruuveille jo käyttöönoton aikana.
Täydellinen kaapelinhallinta: avaimet onneen.
Perinteiset häkkimutterit ja -ruuvit ovat erittäin hankalia ja niiden käyttö voi viedä aikaa - siksi olemme kehittäneet häkkimutterit ja -ruuvit. /dev/mount, joka on vaihtoehto häkkimutterille.
Tärinää ja staattisuutta ei tulisi kuitenkaan aliarvioda jäähdytyksen kaltaisten tekijöiden lisäksi. Näitä kuvailimme jo alussa.
Palvelin- ja verkkohyllyjen painon vuoksi ne voivat aiheuttaa vahinkoa rakennukselle, jos ne sijoitetaan huonoon paikkaan (esim. kuormausramppien tai portaiden läheisyyteen).
Epävakaa lattia tai tärinä voi myös vahingoittaa asennettuja komponentteja, kuten kiintolevyjä tai jopa kokonaisia palvelinjärjestelmiä. Siksi palvelinhuoneet suunnitellaan usein kellaritiloihin tai erillisiin tiloihin.
Suunnittelussa tarvitaan hyvää tutkimusta: siksi käy osoitteessa PATCHBOX kotisivu tai tutustu ilmaiseen palvelintelineiden suunnittelijaan (Rack Planner).
