PATCHBOX®-verkkokaapeleidemme fanit miettivät, pitäisikö heidän valita UTP- vai STP-verkkokaapeliversio. Siksi haluamme blogikirjoituksessamme selittää, mitä eroa on suojaamattomalla kierretyllä parikaapelilla (Unshielded Twisted Pair) ja suojatulla kierretyllä parikaapelilla (Shielded Twisted Pair ), missä näitä kaapeleita käytetään ja kumpi niistä todennäköisesti sopii sinulle parhaiten.
Mikä on UTP?
UTP on lyhenne sanoista Unshielded Twisted Pair (suojaamaton kierretty parikaapeli), joka on valmistettu yksinkertaisista kuparijohdoista, kuten puhelinlinjoissa ja verkkotelineissä.
Mikä on STP?
STP puolestaan tarkoittaa Shielded Twisted Pair - suojattuja kaapeleita, joissa on kierrettyjä johdinpareja. Kaapelit on suojattu häiriötekijöiltä lankaverkoilla ja kalvoilla.
UTP vs. STP? Minkä liitäntäkaapelin tarvitsen?
STP:tä tarvitaan vain muutamissa erityistapauksissa. Tämä on yleensä tarpeen suojaamaan korkeatasoisilta häiriöiltä, joita voi tulla sähkömagneettisista kentistä, voimalinjoista ja jopa tutkajärjestelmistä. Nämä eivät kuulu tavanomaisiin verkkotilanteisiin, joten STP-kaapeleita käytetään yleensä verkkokaapeissa mainituissa erityistilanteissa.
STP: suositumpi datakeskuksissa
Vielä muutama vuosi sitten käytännössä vain saksankielisissä maissa käytettiin IT-verkoissa suojattuja STP-kuparisia datakaapeleita. Muu maailma luotti halvempaan ja asennusystävällisempään suojaamattomaan UTP-kuparitekniikkaan.
Nykyään datakeskuksissa on standardoidut kupariyhteydet, jotka voivat siirtää jopa 40 GBit/s:n tiedonsiirtonopeuksia. Tähän tarkoitukseen on maailmanlaajuisesti määritelty vain suojattuja kaapelikomponentteja.
Tämä on vallankumous. Koko suojaamaton maailma joutuu tulevaisuudessa käsittelemään suojakysymystä! - Mutta se ei ole aivan niin paha, koska se vaikuttaa vain datakeskuksiin. Siellä käytetään usein valmiiksi koottuja kaapelirunkoja.
Täydellinen kaapelinhallinta: avaimet onneen.
Missä UTP-kaapeleita käytetään?
Lähiverkossa 1 gigatavun sekuntinopeuden yhteydet (luokka E/luokka 6) lattialla ovat usein täysin riittäviä. Nykyaikaisissa lähiverkoissa käytetään myös luokan EA/luokan 6A yhteyksiä. Nämä yhteydet soveltuvat 10 Gigabitin Ethernetille. Vain harvat tehokäyttäjät tarvitsevat tätä nykyään. Palvelin- ja kytkinliitännät käyttäjäportteja ja päätelaitteita varten ovat myös luokkaa E / luokkaa 6 tai luokkaa EA / luokkaa 6A. Kaikki nämä Ethernet-yhteydet voidaan toteuttaa UTP-tekniikalla.
Lisäksi viime aikoina on kehitetty TCP/IP-pohjaisia yhdyskäytäviä ja ohjaimia rakennusautomaatiota varten sekä Industrial Ethernet-ohjaimia teollisuudelle. Näissä tilanteissa jopa luokan D/luokan 5 reitit ovat usein riittäviä. Sähkömagneettinen ympäristö on kuitenkin myös otettava huomioon. Suurten koneiden läheisyydessä voi esiintyä huomattavia siirtohäiriöitä, vaikka suojatut yhteydet olisivatkin käytössä.
UTP vs. STP verkkokaapelit: suojaamattoman ja suojatun kierretyn parikaapelin ero.
Suojatut verkkokaapelit, joita kutsutaan myös suojatuiksi kierretyiksi parikaapeleiksi tai STP-kaapeleiksi, sisältävät sähköä johtavaa alumiinifoliota, metallihöyrystettyä foliota tai metallipunosta. Suojaamattomat datakaapelit, joita kutsutaan myös suojaamattomiksi kierretyiksi parikaapeleiksi tai UTP-kaapeleiksi, eivät ole suojattuja. Kansainvälisessä standardissa ISO/IEC-11801 (2002)E kutsutaan U/UTP-komponenteiksi.
UTP-kaapeleissa ainoastaan vaippa ja sen mekaaniset laitteet suojaavat sisällä olevia neljää kierrettyä paria ulkoisilta vaikutuksilta.
UTP-kaapelit luokkaan 6 asti ovat rakenteeltaan suhteellisen yksinkertaisia ja vastaavasti ohuita ja joustavia. Tämä on erityisen edullista asennuksissa, joissa pakkaustiheys on suuri. Siirtotaajuudeksi on määritelty 100 MHz. Kaapeleiden välisillä sähkömagneettisilla vaikutuksilla ei ole tässä tapauksessa vakavaa merkitystä. Tästä syystä verkkopäälliköt maailmanlaajuisesti valitsevat pääasiassa suojaamattomia kuparikaapeleita kategorian 6 komponentteihin. Ne ovat halvempia ja helpompia käsitellä kuin STP-kaapelit.
UTP vs. STP: suojauksen edut ja haitat
STP-kaapelit sisältävät metallisen suojan, joka suojaa kaapelissa tapahtuvaa signaalinsiirtoa ulkopuolelta tulevilta sähkömagneettisilta häiriöiltä. Lisäksi suojaus ei salli kaapelin signaalikomponenttien tunkeutumista ulospäin. Signaalit voidaan näin ollen siirtää kaapelissa ilman ulkoisia vaikutuksia eivätkä ne häiritse lähellä olevia lähetyksiä. Tämä vähentää bittivirheprosenttia ja hylättyjen virheellisten Ethernet-pakettien määrää ja johtaa korkeisiin siirtonopeuksiin.
STP-tekniikan haittapuolina ovat korkeampi hinta ja suurempi asennustyö. Tässä tapauksessa asentajan on esimerkiksi kytkettävä suojaus tietotekniikkaräkissä oikein vaarallisten vuotovirtojen estämiseksi. Liittimien kenttäasennuksessa hänen on varmistettava 360°:n suojaus kauttaaltaan. Tämä maksaa aikaa.
UTP:llä jopa 10 Gigabitin Ethernetiin asti
Monet verkko-operaattorit hyväksyvät nämä haitat, kun he haluavat suunnitella verkkonsa 10 Gigabitin Ethernetille. Tämä on ensimmäinen Ethernet-standardi, joka käyttää aktiivisesti kaikkia kaapelin neljää johdinparia signaalinsiirtoon, ja tämä asettaa UTP-tekniikan äärirajoille.
10 Gigabitin Ethernet voidaan siirtää 500 MHz:n taajuudella EA-luokan kuparikaapeloinnilla ja kategorian 6A komponenteilla. Myös suojaamaton tekniikka on määritelty tähän tarkoitukseen, mutta sen edut ovat vähenemässä. Jotta yksien kierrettyjen parien signaalit eivät vaikuttaisi viereiseen pariin, suojaamattomat kategorian 6A kaapelit ovat halkaisijaltaan suurempia kuin pyöreät kaapelit, mutta tämä tekee niistä myös tilaa vievämpiä ja raskaampia käsitellä - helpommin käsiteltäviä ja paljon taipuisampia ovat litteät ethernet-kaapelit, joita käytämme myös PATCHBOX:ssa.
Tämän ansiosta suojaamattomat kaapelit saavuttavat samat halkaisijan mitat kuin suojatut kaapelit. Tällä on vaikutusta kaapelointitasoon: kategorian 6A-U/UTP asennukset vaativat suurempia etäisyyksiä kuin aiemmin. Kaapelit eivät myöskään ole enää välttämättä halvempia kuin suojatut kaapelit.
Kaikki tämä helpottaa siirtymistä suojattuun tekniikkaan, kun verkkoa suunnitellaan 10 Gigabitin Ethernetille. Tämä ei kuitenkaan ole tarinan loppu. ISO/IEC-11801 (2002)E määrittelee Ethernet-kaapeleille lukuisia suojavaihtoehtoja, jotka jaetaan kahteen luokkaan: kaapelit, joissa on kokonaissuojaus, ja kaapelit, joissa on parisuojaus.
Kuparinen datakaapeli, jossa on kokonaissuojaus
Monissa STP-verkkokaapeleissa on sähköä johtava kokonaissuoja vaipan ja kierrettyjen parien välissä. Tällöin kaapelin koko johdinnipun ympärille on kiinnitetty alumiinihöyrystetty, sähköä johtava muovikalvo, alumiinifolio tai lankapunos. Joissakin kaapeleissa on jopa folio ja punos. ISO/IEC-11801 määrittelee eri vaihtoehdoille seuraavat nimitykset: S/UTP (punos), F/UTP (folio), SF/UTP (punos ja folio). Ensimmäinen kirjain ilmaisee koko suojan suojausmateriaalin. Näissä tapauksissa neljää lähetysjohdinparia ei suojata enempää, joten niistä käytetään nimitystä "UTP".
Ihanteellinen 10 Gigabitin Ethernetille: kaapelit, joissa on parisuojaus
Parisuojaus on erityisen hyödyllinen 10 Gigabit Ethernet-siirtojen kaapeloinnissa. Tällöin jokainen johdinpari kääritään alumiinihöyrystetyllä muovikalvolla tai alumiinifoliolla. Näin varmistetaan, että naapurijohtoparien signaalit eivät häiritse johtoparin lähetettyjä signaaleja. Näitä kaapeleita kutsutaan myös PiMf-kaapeleiksi, jossa PiMF tarkoittaa paria metallifoliossa. Jos kaapelissa on myös kokonaissuojaus ja se on suunniteltu enintään 2000 MHz:n taajuuksille, se vastaa luokkia 8.1 ja 8.2. Tietokeskusoperaattorit voivat käyttää niitä 25 ja 40 Gigabitin Ethernetin siirtoon jopa 30 metrin etäisyyksillä.
Tässä ovat ISO/IEC-11801:n mukaiset oikeat nimitykset:
U/FTP (ilman kokonaissuojausta), S/FTP (punos), F/FTP (folio) ja SF/FTP (punos ja folio).
UTP vs. STP: kumpi on parempi?
U/FTP-asennuskaapeleita on saatavana samalla tavalla kuin kategorian 6E U/UTP-kaapeleita, joiden halkaisija on AWG 23. Ohuen suojakalvon ansiosta ne ovat vähintään yhtä joustavia kuin muovista valmistetuilla täyteydinytimillä ja erottimilla varustetut suojaamattomat kaapelit, eivätkä ne maksa enempää. Samalla johdinparien ympärillä oleva foliosuojaus takaa hyvän sähköisen eristyksen.
Valinnan tekevän on punnittava UTP-kaapelin yksinkertaisempaa asennusta U/FTP-kaapelin todennäköisesti hieman parempaa siirtolaatua vastaan. UTP-kaapeleita asennettaessa on otettava huomioon myös se, että operaattorin on yleensä pidettävä suuri etäisyys syöttökaapeleihin. Suojatuissa kaapeleissa riittää erotuslevy. Yli 10 GBit/s:n tiedonsiirtonopeuksissa kysymykseen tulevat vain suojattu kuparitekniikka tai valokuitu.
Päätöksestä riippumatta, meidän PATCHBOX on ihanteellinen ratkaisu kytkentätasolle. Sen avulla voit järjestää verkkokaapelit selkeällä ja tilaa säästävällä tavalla. Se on saatavana UTP-, STP- ja kuituoptisina versioina. Varustamme sen sinulle joustavilla, erittäin tilaa säästävillä U/UTP- tai U/FTP- tai valokuitunauhakaapeleilla.
Kierrettyjen parikaapeleiden suojauksen vaihtoehdot
Suojaamaton | - | U/UTP |
Yleissuoja | Punos (S) | S/UTP S/FTP SF/FTP |
Yleissuoja | Kalvo (F) | F/UTP F/FTP SF/FTP |
Parin suojaus | Kalvo (F) | U/STP F/STP SF/STP |
BU: Tietotekniikan kaapelointia koskevassa kansainvälisessä standardissa ISO/IEC 11801 määritellään U/UTP-kaapeloinnin lisäksi yhdeksän suojavaihtoehtoa.
Olipa kyseessä UTP tai STP: PATCHBOX® kattaa kaiken!
Tarjoamme PATCHBOX® 365:n sekä PATCHBOX® Plus+:n UTP:llä ja STP:llä, joten voit suunnitella telineesi haluamallasi tavalla ja käyttää haluamiasi kaapeleita.